Ensimmäinen kokonaisuus on jälleen läpikäyty

15.9.2017

Olen nyt saanut kirjoitettua ja kerrattua alkuperäisen ajatukseni mukaisen kokonaisuuden mielikuvaharjoittelusta ja mindfulnessista myyntityössä, joka on suunnattu ensisijaisesti varsinaista myyntityötä asiakasrajapinnassa tekeville ammattilaisille. Seuraavaksi lähdemme kirkastamaan ja kertaamaan aiemmin läpi käytyjä asioita. Joitakin kohtia tulen karsimaan ja toisia täydentämään tarpeen mukaan, mutta suurin osa teksteistä tulee pysymään ennallaan. Mielikuvaharjoitteet siirretään kokonaisuudessaan äänitteiksi ja ne voi myöhemmin tilata CD:llä valmiina koosteena. Tämän kaiken kertauksen ja kirkastamisen tarkoitus on auttaa lukijaa muistamaan mindfulness- ja mielikuvaharjoitusten tekeminen säännöllisesti ja parhaimmillaan päivittäin, koska sillä tavalla harjoitukset tuottavat parhaiten tulosta. Lisäksi se antaa mahdollisuuden kerrata myyntiprosessia ja oppia siitä uusia syvyyksiä, vaikka se olisikin periaatteessa hyvin opittu jo aiemminkin. Tämä blogi pyörähtää käyntiin jälleen kerran alusta alkaen. Englannin kielinen blogi on avattu osoitteeseen http://mentaltrainingandmindfulnessinsales.blogspot.fi. Sen avulla jo entuudestaan tuttu asia auttaa myyjää palauttamaan ja ylläpitämään kielitaitoaan samalla kun hän saa muistutuksen päivittäisestä harjoittelusta.

Mielikuvaharjoittelu ja mindfulness myynnin esimiehille ja itsensä johtamiseen- blogi on lähtenyt pyörimään muutama viikko sitten uutta kierrostaan. Sitä voi käyttää työkaluna itsensä johtamisessa, myynnin esimiestyössä ja valmennuksessa sekä koulutuksissa. Löydät sen osoitteesta: http://trainettatwo.blogspot.fi . Valmentava esimiestyö on jo saanut jalansijaa myyntityössäkin, mutta valitettavan usein yrityksissä käytetään edelleen vanhanaikaista, autoritääristä ja tehotonta johtamistyyliä. Myyntiosastot kaikilla aloilla kaipaavat erityisesti nykyisessä taloudellisessa tilanteessa uusia työkaluja ja monissa tapauksissa myös aivan uutta inhimillisempää asennetta selvitäkseen kovassa kilpailussa ja menestyäkseen parhaalla mahdollisella tavalla. Mielikuvaharjoittelu ja mindfulness myynnin esimiestyössä vastaa tähän tarpeeseen. Voit myös käydä katsomassa mitä ei ainakaan kannata tehdä:

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2011/10/29/tassa-on-pomon-5-pahinta-mokaa/201115706/139

Voit halutessasi kerrata nyt jo läpikäytyjä aiheita ja tehdä harjoituksia myös omaan tahtiin. Sen helpottamiseksi laitan tähän (sisällys)luettelon, josta löydät helposti käsitellyt aiheet päivämäärineen.

Mielikuvaharjoittelu ja mindfulness myyntityössä                                         16.6.2014

Mielikuvaharjoittelu urheilusta myyntityöhön                                               17.6.2014

Käytännön valmistelut ja henkinen valmistautuminen myyntitilanteeseen    18.6.2014

Psyykkinen valmennus urheilusta myyntityöhön                                          19.6.2014

Urheilijoiden psyykkisen valmennuksen menetelmät myyntityössä              20.6.2014

Mielikuvaharjoite myyntiprosessista                                                              23.6.2014

Psyykkisen säätelyn järjestelmä myyjän työkalupakissa                                24.6.2014

Minuutin Mindfulness-harjoitus kiireiselle myyjälle                                      25.6.2014

Mindfulness ja kaikkitietävä myyjä                                                               26.6.2014

Mitä myynti on?                                                                                            27.6.2014

Ostomotiivit                                                                                                   30.6.2014

Terveisiä kesälomalta – tietoisuus hengityksessä                                           10.8.2014

Asiakkaan ostotilanteen ymmärtäminen                                                         11.8.2014

Asiakkaan päätöksentekoprosessi                                                                  12.8.2014

Asiakkaan ostokäyttäytyminen on muuttunut ja muuttuu edelleen                 13.8.2014

Kartoita ja analysoi asiakkaan päätöksentekoprosessi –mielikuvaharjoitus    14.8.2014

Valmisteluvaihe                                                                                              15.8.2014

Käytännön valmistelut                                                                                    18.8.2014

Henkinen valmistautuminen                                                                           19.8.2014

Käänteistekniikka -mielikuvaharjoitus                                                            20.8.2014

Ensivaikutelma, aloitus ja kiinnostuksenherättäjät                                          21.8.2014

Suggestiivinen rentoutuminen                                                                        22.8.2014

Tavoitteen asettaminen                                                                                   25.8.2014

Markkinoinnin AIDA(S) malli valmisteluvaiheen kertauksen apuna             26.8.2014

Myyntipuheen aloitus                                                                                     27.8.2014

Tarveanalyysi tai kartoitus                                                                             28.8.2014

Kysymystekniikat                                                                                          29.8.2014

Asiakkaan toiminnan ja tilanteen kartoitus                                                       1.9.2014

Mielikuvaharjoite tarveanalyysistä mindfulness -harjoituksen jatkona             2.9.2014

Kysymystekniikoista                                                                                        3.9.2014

Terveen itseluottamuksen vahvistaminen ennen esittelyvaiheen

yksityiskohtiin siirtymistä                                                                                 4.9.2014

Esittelyvaihe seuraa tarveanalyysiä                                                                  5.9.2014

Vetoa järkeen, perustele sydämelle ja kysy onko asiakkaasi ymmärtänyt

sanomasi merkityksen                                                                                      8.9.2014

Mielikuvaharjoite esittelyvaiheesta                                                                   9.9.2014

Ostosignaalit ja vastaväitteet                                                                           10.9.2014

Refleksinomaiset vastaväitteet                                                                         11.9.2014

Todelliset vastaväitteet                                                                                     12.9.2014

Vastaväitteiden käsitteleminen                                                                         15.9.2014

Päätösvaihe                                                                                                      16.9.2014

Päätöksentekotekniikat ja päätöskysymykset                                                   17.9.2014

Seurantakontaktin sopiminen                                                                           18.9.2014

Seurantakontakti kaupan saamiseksi                                                                19.9.2014

Neuvottelun jatkuminen uusintakontaktin aikana                                             22.9.2014

Tehokkaan ja menestyksekkään myynnin salaisuus                                         23.9.2014

Hyvän myyjän ominaisuudet                                                                            24.9.2014

Taitava myyjä omaa monia huippumyyjän ominaisuuksia                               25.9.2014

Henkilökohtaisten taitojen kehittäminen                                                           26.9.2014

Lauantaiextra henkilökohtaisten taitojen kehittämisestä                                    27.9.2014

Myyjän ja työnantajan asenne                                                                           29.9.2014

Asenteet ja arvot                                                                                               30.9.2014

Asenteen korjaaminen läsnäolon voiman avulla                                               1.10.2014

Motivaatio                                                                                                         2.10.2014

Ajankäyttö –lepo                                                                                               3.10.2014

Ajankäyttö ja tavoitteellisuus työssä                                                                  6.10.2014

Kymmenen ideaa ajankäytön tehostamiseen                                                     7.10.2014

Ajankäyttö –vapaa-aika                                                                                    8.10.2014

Ajankäytön suggestioita                                                                                   9.10.2014

Ajankäytön mielikuvaharjoite                                                                        10.10.2014

Tuotetietous                                                                                                   13.10.2014

Mindfulness -harjoitusten toisto                                                                     14.10.2014

Myyjän ulkoinen olemus                                                                               15.10.2014

Viestintä                                                                                                        16.10.2014

Mentalisaatio, ensivaikutelma ja mielikuvien merkityksellisyys                     17.10.2014

Ostopäätöksen saaminen                                                                                20.10.2014

Myyjän seitsemän kuolemansyntiä                                                                 21.10.2014

Myynnin portaat                                                                                             22.10.2014

Psyykkisesti vahva myyjä voittaa asiakkaan luottamuksen ja saa kaupan      23.10.2014

Psyykkisen valmennuksen tarve myyntityössä                                               24.10.2014

Jännityksen ja mielialan yhteys myyntisuorituksiin                                        27.10.2014

Itsesuggestioiden lainalaisuudet                                                                      28.10.2014

Itsesuggestioiden turvallisuudesta                                                                   29.10.2014

Hyvän elämän mielikuvaharjoitteet ja itsesuggestiot                                       30.10.2014

Ensimmäinen kokonaisuus on valmis                                                             31.10.2014

Blogin aiheet ja lähteet

Lähteinä olen tekstistä löytyvien linkkien lisäksi käyttänyt seuraavia painettuja kirjoja ja äänitteitä, joita voin suositella luettavaksi tai kuunneltavaksi.

Kirjat:

Artemajos                       Mesmerismi – muinainen parantamismenetelmä. Biokustannus 2013

Brown, Derren               Miten mieltä hallitaan. Atena 2012

Byrne, Rhonda               Salaisuus. WSOY 2008

Gorbunov, Gennadij &   Suggestiolla menestykseen – psyykkarin käsikirja.

Liukkonen, Jarmo              Alpha wave 1995

Heap, Michael                 Hypnotherapy – a handbook. Open University Press 2012

Heinonen, Satu &            Integratiivinen hypnoterapia. Tampereen yliopiston

Tenkku, Martti                  täydennyskoulutuskeskus 2009

Hosio, Tuula et al.           Suggestiopohjaisten opastamismenetelmien käyttö eri kohdealueilla: Suomen hypnoosiyhdistys ry:n, SHY, suggestoterapiakoulutuksen lopputöitä. Suomen suggestoterapialiitto 2000

Kabat-Zinn, Jon               Kutsu tietoisen läsnäolon harjoittamiseen. Basam Books 2013.

Kallio, Sakari &               Hypnoosi ja suggestio lääketieteessä ja psykologiassa.

Lauerma, Hannu                 Duodecim 2004

Kauppila, Reijo A.           Mielen voima – suggestiot opetuksessa ja ohjauksessa.

PS-kustannus 2010

Kauppila, Reijo A.            Oppimisen edistäminen suggestioiden avulla- Tutkimus posthypnoottisten suggestioiden vaikutuksesta oppimiseen. IMDL 1999

Kemppinen, Pertti            Kasvatusvisualisointi, osa 2: asenteiden, arvojen ja produktiivisyyden muokkaaminen. Kustannusvalmennus 2002

Koivunen, Pasi                  Ylitä itsesi – Itsehypnoosin avulla parempaan suorituskykyyn. Gummerus 1996

Lauerma, Hannu               Usko, toivo ja huijaus: rohkaisusta johdattelun kautta psykoterroriin. Duodecim 2006

Lauerma, Hannu               Huijaus – rohkaisua, johdattelua, psykoterroria. Duodecim 2008

Luukkala, Jouni                 Hypnoosi – Itsesuggestion ja hypnoterapian käytännön opas. Tammi 1998

Luukkala, Jouni                 Suorituskyvyn vahvistaminen – menetelmänä itsesuggestio.  Tampere University Press 2000

McKenna, Paul                 Hypnoosi- miten se toimii ja miten sitä käytetään. Tammi 1994

Niemi, Niilo                      Henkiparannuksen logiikka

Penman, Danny &            Tietoinen läsnäolo – löydä rauha kiireen keskellä.

Wiliams, Mark                    Basam Books 2012

Santavuori, Risto              Tajunnan taito – hypnoosiohjauksen kirja. Gummerus 2006

Sheehan, Elaine                Itsehypnoosi. Karisto 1998

Tan, Chade-Meng             Mietiskellen menestykseen – sisäisen etsinnän hakutuloksia. Basam Books 2013

Tenkku, Martti                  Hypnoterapian monet mahdollisuudet. Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus 1995

Tenkku, Martti                  Hypnopsykoterapia. Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus 2004

Tolle, Eckhart                   Harjoituksia läsnäolon voimasta. Basam Books 2011

Tolle, Eckhart                   Läsnäolon voima. Basam Books 2011

Vironhovi, Marjut             Valhe – faktaa uskomushoidoista
Wihuri, Antti-Juhani         Mindfulness työssä. Talentum 2014

Artikkelit:

Keinänen, Matti                Todellisuudentajua tavoitteleva ja välttelevä mentalisaatio mentalisaatioaan perustuvan terapian näkökulmasta. Psykoterapia (2013), 32 (1), 19-26

Larmo, Anneli                   Mentalisaatio – kyky pitää mieli mielessä. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2010; 126 (6) 616-22

Suviala, Emilia                  Miten ajatella mieltä ja mieltää ajatuksia? Mentalisaation kehittyminen ja kiintymyssuhde. Psykologia 46 (04) 2011

Luento:

Kalland, Mirjam                Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa – Responsiivisyys luovassa suhteessa – seminaari. 2013     http://videonet.fi/mll/20130315/6/kalland.pdf

Äänitteet:

Melin, Jukka                     Urheilusuorituksen parantaminen mielikuvaharjoittelun avulla. CD 2001

Pakarainen, Pekka            Eroon unettomuudesta – hypnoosiäänite. CD 2009

Pakarainen, Pekka            Hypnoosirentoutus – hypnoosiäänite. CD 2000

Pertamo, Väinö                 Hypnoosirentoutus. CD 1999

Roos, Trygve                    Luonnollinen rentoutus. CD 2005

Sundell, Pentti                  Onnistu tentissä – suggestiivinen valmennus koe- ja tenttitilanteisiin. CD 2008

Sundell, Pentti                  Urheilijan rentoutus I – Yksilölajit – suggestiivinen rentoutus/ valmennus. CD 2008

Sundell, Pentti                  Urheilijan rentoutus II – Joukkuelajit – suggestiivinen rentoutus7 valmennus. CD 2008

Sundell, Pentti                  Varmuus kahvitilanteissa- suggestiivinen itsehoito. CD 2008

Sundell, Pentti                  Kuntoilijan rentoutus- suggestiivinen rentoutus- ja motivointiohjelma.  CD 2008

Sundell, Pentti                  Esiintymisvarmuus – suggestiivinen itsehoito. CD 2008

Sundell, Pentti                  Syvärentoutus – suggestiivinen rentoutus. CD 2008

Menestystä päivääsi!

Valmentajasi

¤TrainEtta

www.energiaetta.com

harriet.realetta@gmail.com

Hyvän elämän mielikuvaharjoitteet ja itsesuggestiot

14.9.2017

Meidän on hyvä selvittää itsellemme tarkasti, mitä oikeastaan haluamme työltämme ja elämältämme. Selvittämällä omat ajatuksemme ja toiveemme sekä kirjaamalla ne ylös, muistamme itsekin elämämme tärkeimmät asiat paremmin. Menetelmiä on monia. Yksi voi tehdä huoneentaulun, jossa sanallisesti kerrotaan tavoitteet ja toiveet. Toinen pitää enemmän kuvallisista koosteista ja tekee esimerkiksi aarrekartan http://elearn.ncp.fi/materiaali/kukkasniemis/pofoon/Aarrekartta_tiivistys_080410.pdf . Aarrekarttojakin voi olla kuvallisia, kuuloon perustuvia tai toimintaan ja tuntemuksiin liitettyjä. Kaunis maisema suoraan oman kodin ikkunasta, runo, musiikki tai teenjuontirituaali voi toimia voiman ja luovuuden lähteenä. (Luukkala 2000). Rennon olotilan luominen ennen itsesuggestioiden käyttöä ja hallitsevan aistikanavan käyttö edesauttaa suggestioiden sisäistämistä.

Terveellisen ja hyvän elämäntyylin suggestioita voivat olla esimerkiksi:

·      Syön hyvin ja terveellisesti

·      Liikun säännöllisesti minulle sopivimmalla tavalla

·      Nukun ja lepään riittävästi

·      Huolehdin aivojeni hyvinvoinnista tarjoamalla niille erilaisia taiteellisia, hengellisiä ja tieteellisiä virikkeitä

·      Innostun, onnistun ja nautin siitä, mitä teen

·      Keskityn yhteen asiaan kerrallaan

·      Tämä päivä on hyvä päivä

·      Hakeudun hyvään ja tavoitteitani tukevaan seuraan, jossa voin iloita ja olla luova

·      Siivoan itselleni haitalliset ihmissuhteet elämästäni

·      Osaan viettää iloisena aikaa itsekseni

·      Nautin hiljaisuudesta

·      Tiedän mitkä asiat ovat tärkeimpiä elämässäni

·      Olen terve

·      Minulla on mielekäs työ ja vapaa-ajanharrastukset

·      Minulla on hyvät ystävyyssuhteet

·      Olen vapaa toimimaan haluamallani tavalla

·      Osaan ottaa huumorilla ja rauhallisesti vastaan haastavat ja yllättävät tilanteet

·      Olen tarvittaessa tehokas ja tyyni yhtä aikaa

·      Tiedän milloin minun tulee ottaa etäisyyttä tilanteisiin ja ihmisiin

·      Osaan suojautua ikävyyksiltä ja kaikelta pahalta

·      Luovuuteni kehittyy luovasti laiskotellessani

Tällaisia hyvän elämän itsesuggestioita voit kehitellä itse lisää. Suggestiot kannattaa pukea positiiviseen muotoon. Sen sijaan, että sanoo itselleen: ” en tee sitä ja tätä” kannattaa sanoa ”teen näin”. Silloin ajatusenergiasi keskittyy haluamaasi todellisuuteen eikä siihen, mitä et halua elämääsi.  Elämä on mahdollisuuksia täynnä, mitkä niistä ovat juuri nyt sinun ulottuvillasi?

Menestystä päivääsi!

Valmentajasi

¤TrainEtta

www.energiaetta.com

harriet.realetta@gmail.com

Itsesuggestioiden turvallisuudesta

13.9.2017

Lähteenä Jouni Luukkalan kirja ”Suorituskyvyn vahvistaminen, menetelmänä itsesuggestio”

https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/65582/suorituskyvyn_vahvistaminen_2000.pdf?sequence=1

Itsesuggestioita voidaan käyttää monipuolisesti elämän eri osa-alueilla. Niitä käytetään useim mm. valmennukseen tai hoitotyön tukena. Tässä blogissa ja kirjassa on keskitytty itsesuggestioiden valmennukselliseen käyttöön erityisesti myyntityössä. Erityinen painopiste on itsensä valmentamisessa ja siinä, miten oikeanlaisen sisäisen puheen avulla voidaan ottaa käyttöön piileviä voimavaroja myyntityötä tehtäessä. Lukija saa kuitenkin samalla vinkkejä ja ajatuksia sisäisen puheen muuttamisesta muillakin elämänalueilla ja erilaisissa elämänvaiheissa. Itsesuggestioita voidaan käyttää myyntityön lisäksi esimerkiksi ammatinvalinnassa, pääsykokeissa, opiskelussa, kouluttamisessa, työnhaussa, työssä, perhe-elämän tukena, harrastuksissa, eläkkeelle siirryttäessä ja laadukasta vanhuutta haettaessa.

Itsesuggestioiden avulla meillä on mahdollisuus löytää toimiva asenne elämäämme. Voimme suhtautua elämäämme tosissamme, mutta ei vakavissamme. Erityisesti myyntityössämme voimme pitää kilpailua tärkeimpänä. Lopputulos ei ole kaikista tavoitteidenasettamisistammekaan huolimatta aivan niin tärkeää kuin ehkä ajattelemme, sillä mikään voitto ei ole välttämättä aina lopullinen ja tappio saattaakin kääntyä voitoksi joissakin tapauksissa. Itse asiassa juuri siihen perustuu myös huippumyyjän usko onnistumiseen myyntiprosessia läpi viedessään. Töitä kannattaa tehdä kovastikin, mutta silti elämän arvoituksellisuuden vuoksi menestys tai työn tulokset eivät ole itsestään selvyyksiä. Voimme iloita siitä, että elämä ei ole liian suoraviivainen ja se tarjoaa meille aina jotain uutta ja odottamatonta.

Monilla meistä on tälläkin hetkellä itseämme vahingoittava sisäinen puhetapa ja yleensä pääsemme parempaan suuntaan tietoisesti itsesuggestioita kehittämällä ja aktiivisesti niitä käyttämällä. Itsesuggestioita voi kuitenkin käyttää myös väärin. Luukkala kertoo esimerkin Neuvostoliittolaisista astronauteista, jotka olivat kuunnelleet ennen kuulentoaan kolme kertaa päivässä kasetilta itsesuggestioita. Näiden kasettien pääsanoma oli: ”Minulle riittää avaruuslennolla vain yksi tunti lepoa vuorokaudessa. Muun ajan teen ahkerasti töitä.”. Nämä itsesuggestiot olivat toteutuneet käytännössä ja astronautit olivat palatessaan olleet todella loppuun palaneita. He epäonnistuivat palattuaan myös useilla elämänalueillaan ja muuttuivat niin masentuneiksi kuin itseään tuhoaviksikin.

Erään humanistisen ihmiskuvan mukaan ihminen on arvokas suorituskyvystään riippumatta. Jos tavoitteen asettelu tulee valmennettavan ulkopuolelta ja ihminen joutuu uhraamaan suurimman osan muista elämänalueistaan (terveys, ihmissuhteet, elämänilo ja itsemääräämisoikeus) menestyäkseen hetkellisesti jollain kapealla elämänalueellaan, on vaarana ihmiskuvan kaventuminen ja vääristyminen. Näin ollen meidän kannattaa kehittää kokonaisvaltaisesti ihmiskuvaamme, jossa niin tunteet kuin ihmissuhteetkin ovat vahvasti mukana.

Ihminen ei voi suggeroida itseään tahdottomaksi sellaiseen tilaan, jossa suggestiot vievät häntä. Kaikilla ihmisillä on oma moraali, jonka pohjalta he toimivat niin suggestiivisessa tilassa kuin ei-suggestiivisessakin tilassa. Moraalinen tarkkailijaminämme on siis aina valveilla.

Itsesuggestioon sinänsä ei sisälly moraalia ja sen käyttäjillä on vaihteleva vastuuntunto. Siitä syystä itsesuggestiota ammatikseen käyttävillä on hyvä olla riittävästi vastuuntuntoa ja ymmärrystä ihmisen olemuksesta. Turvallisinta on keskittyä aina myönteisiin vaikutuskehotuksiin tavoite- ja keinosisältöisissä itsesuggestioissa sekä ongelmien ratkaisuun myönteisestä näkökulmasta.

Menestystä päivääsi!

Valmentajasi

¤TrainEtta

www.energiaetta.com

harriet.realetta@gmail.com

Itsesuggestioiden lainalaisuudet

12.9.2017

Seuraavaksi pyrin lyhyesti referoimaan Jouni Luukkalan kirjasta ”Suorituskyvyn vahvistaminen, menetelmänä itsesuggestio” myyntityötä tekeville olennaiset seikat ja taustatiedot itsesuggestioiden lainalaisuuksista ja huomenna vielä itsesuggestioiden turvallisuudesta omia ajatuksiani täydentämään. Kirja on luettavissa sähköisenä osoitteessa:

https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/65582/suorituskyvyn_vahvistaminen_2000.pdf?sequence=1

Meillä kaikilla on oma tapamme puhua itsellemme ajatuksissamme. Joillakin meistä on tapana puhua itsellemme kuin vanhempamme tai isovanhempamme aikoinaan. Toisilla sisäisessä puheessa saattaa kuulua opettajan, sisarusten tai kaveripiirin tapa kommentoida asioita omia ratkaisuja tehtäessä. Parhaassa tapauksessa puhumme itsellemme omalla rakentavalla aikuisen äänellämme pohtiessamme elämän eteemme tuomia haasteita. Tapamme puhua itsellemme saattaa olla myös hyvin erilaista vaihtelevista tilanteista riippuen. Itsesuggestioiden ja hypnoosin avulla voimme opetella oman äänemme löytämistä ja rakentavaa tapaa puhua itsellemme.

Luukkalan mukaan sisäisellä puheella on vaikutusta niin mielikuvien kuin tunteidenkin kautta ulkoiseen käyttäytymiseemme ja ihmissuhteisiimme. Tämä on olennainen tieto myös myyntityötä tekeville ihmisille (myyjät, yritysten johtajat eri portaissa, lakimiehet, poliitikot jne.), koska sisäisen puheemme kehittymisen myötä toimintamme tulee  muuttumaan paremmaksi käyttäytymisen muutosten myötä ja asiakassuhteemme paranevat. Luukkalan mukaan esimerkiksi uuden oppimista tehostamalla sekä työssä jaksamista ja rakentavaa yhteistyötä edistämällä voimme vahvistaa suorituskykyämme ja onnellisuuttamme. Suorituskykymme ja onnellisuutemme voi vahvistua myös kehittämällä kykyä nauttia yhdessäolosta ja puuhastelusta. (Luukkala 2000).

Luukkala kertoo itsesuggestion päälainalaisuuksia olevan kolme. Ne ovat voimakkuus, keskittyneisyys ja käänteisyys. Voimakkuuslain mukaan itsesuggestiossa voimakkaampi tunne tai mielikuva voittaa heikomman. Esimerkiksi halu saada kauppaa ja onnistua työssään voi olla niin voimakas, että se peittää lievän paniikkihäiriön oireet tai esiintymisjännityksen. Näin ihmisestä tuleekin rohkea, kun hän jännittyneisyydestään huolimatta uskaltaa kohdata uusia ihmisiä eli asiakkaitaan ja esiintyy asiakastilaisuuksissa tuotteistaan kertoen.

Keskittyneisyyslain mukaan ne asiat toteutuvat käytännössä tai nousevat keskeisempään asemaan arvostus- ja tarvehierarkiassamme, joihin kiinnitämme toistuvasti huomiota. Tämän perusteella myyjän kannattaakin kiinnittää huomionsa ongelman määrityksen ja syntyhistorian lisäksi erityisesti tavoitteisiin ja keinoihin, joilla tuloksiin päästään. Ongelmiin, syihin ja syyllisiin keskityttäessä myynnin onnistumista tukeva luova ongelmanratkaisukyky hidastuu ja yhteistyöilmapiiri saattaa kärsiä. Kannattaa siis muistaa keskittyä ratkaisuihin ja toivottuun lopputulokseen. Jos näin ollen voidaan ajatella, että ”seura tekee kaltaisekseen”, kannattaa valita seuransa ja kannattaa valita, mitä ajattelee, koska ”ihminen on sitä, mitä hän ajattelee”.

Esimerkkinä voin kertoa erään esimiehen hymyillen mainostavan useasti itseään kutsuttavan ”kelmiksi” ja toisen esimiehen saaneen työkavereiltaan kutsumanimen ”mulkku”, jolla kehuskeli työntekijöilleen . Lisäksi nämä esimiehet haukkuivat säännöllisesti työntekijöitään yhteisissä palavereissa vaikka osasivatkin olla erittäin hurmaavia niin halutessaan. Viisas jättää tällaiset työpaikat, koska ei halua tulla ”kelmiksi” tai ”mulkuksi” eikä myöskään oppia yhtään enempää haukkumaan ja syyttelemään toisia kuin jo entuudestaan osaa.  Mm. harrastusten myötä on mahdollisuus hakeutua sellaiseen seuraan, jossa tehdään hyvää toisille ihmisille ja luonnolle. Harrastusten myötä voi vahvistaa rakentavia ominaisuuksiaan ja toisten ihmisten sekä luonnon huomioon ottamista niin, että lopulta löytyy sellainenkin työpaikka, jossa ei ole itseään edes leikillään ”mulkuiksi” tai ”kelmeiksi” profiloivia esimiehiä ja kollegoja. 

Tällaiset epätoivottavat ominaisuudet ovat ehkä syntyneet, koska ”valta turmelee ihmisen ennemmin tai myöhemmin” ja nämä esimiehet ovat ehkä käyttäneet valtaansa väärin itsekkäisiin päämääriin yleisen hyvinvoinnin lisäämisen sijaan, jolloin ”tilaisuus on tehnyt heistä varkaita”. Tämäkin olisi voitu mahdollisesti estää opettelemalla toisten ihmisten ja ympäristön huomioon ottamista vaikka harrastusten puitteissa ellei rakentavaa ja kehittävää työympäristöä ole heti saatavilla.

Käänteisyyslain mukaan liian voimakastahtoinen tavoittelu saa aikaan ei-toivotun tuloksen. Esimerkiksi poikkeuksellinen työmatka tai asiakastapaaminen seuraavana päivänä saattaa aiheuttaa unettomuutta illalla, koska seuraavaan päivään pitäisi herätä levänneenä. Kovan nukahtamisen yrityksen seurauksena ihminen virkistyykin tahtomattaan eivätkä järkisyyt auta tilannetta vaan jopa pahentavat sitä. Nukahtaminen onnistuu usein paremmin, jos osaa rentouttaa lihaksensa (=voimakkuuden laki). Myös nukkumismielikuvan rakentaminen hyvästä nukkujasta auttaa (=keskittyneisyyden laki). Lopuksi voi miettiä sängyssä makoilemisen hyviä puolia ja mukavuutta, jos uni ei tulekaan heti (=käänteisyyden laki).

Itsesuggestioiden hyödyntäminen huippumyyjän mestaritasolla tarkoittaa sitä, että myyjä onnistuu keskittymään rennosti (=voimakkuuden laki) tavoitteelliseen toimintaan (=keskittyneisyyden laki) häiritsevissä olosuhteissa (käänteisyyden laki).  Häiriö voi tulla myyntityössäkin joko ulkoa (työpaikan olosuhteet) tai sisältä (epäluottamus itseen). Esimerkiksi Mika Myllylä onnistui kasvattamaan eroa 50 km hiihdossa kilpakumppaneihinsa puolellatoista minuutilla sen jälkeen, kun hän oli sanonut 40 km kohdalla olonsa tuntuneen tosi pahalta ja hirveältä. Mika onnistui keskittymään rennosti tavoitteeseensa häirittynäkin. Rentous oli Mikan tapauksessa sitä, että hän osasi pitää hiihtosuorituksen kannalta jarruttavat lihakset rentoina ja vain suoritusta palvelevat lihakset olivat jännittyneinä. Huippumyyjällä tämä tarkoittaa esimerkiksi hienosyisempää kehon reaktioiden ja ilmeiden hallintaa. Huippusuoritus perustuu Luukalan mukaan myös syvään iloon ja siihen, että rakastaa sitä, mitä tekee.

Tavoitellessaan mahdollisimman nopeaa suoritusta ja jopa ylisuoriutumista, Mika onnistui voittamaan itsensä ja vielä voittamaan koko kisan. Mika pitää myös tiettävästi hiihtämisessä kaikkein eniten kovista harjoituksista. Myyjät voivat asettaa tavoitteensa samalla tavoin mahdollisuuksiensa ylärajoille niin, että niissä on selvästi haastetta, mutta kuitenkin ne ovat saavutettavissa. Ellei esimies osaa tukea myyjää työssään ja asettaa tavoitteita oikein, myyjä voi tehdä sen myös itsekseen. Esimerkiksi italialainen naishiihtäjä DiCenta oli 15 km vapaassa hiihdossa päättänyt ”lentää, lentää ja lentää”. Ja sanoi vielä: ”Ja niin minä lensin.” Näin myyjäkin voi luoda itselleen sopivan ”mantran”, jota toistaa itselleen onnistuakseen työssään.

Mikan häiriötekijänä olivat sisältäpäin tulleet maitohappokivut, jotka olisivat voineet aiheuttaa helposti kielteisen itsesuggestion: ”ei tästä mitään tule”. Mika kuitenkin onnistui pääsemään eroon luovutusmielialasta ja luomaan sisäisen puheen, jonka avulla jaksoi vielä kiristää tahtiaan suhteessa kilpailijoihinsa ja voittaa niin itsensä kuin koko kilpailunkin. Jokainen luo itselleen oman sisäisen puheensa liittäen sen omiin voimanlähteisiinsä. Mikalla nuo voimanlähteet ovat uskonto ja perhe. Mitkä ovat sinun voimanlähteesi?

Sinä voit kaikista saamistasi vastaväitteistä huolimatta onnistua tekemään kaupan asiakkaasi kanssa ja voit onnistua hyvän asiakassuhteen luomisessa. Muista vain ajatella, että tämä on vain yksi vastaväite muiden ylitettävien vastaväitteiden joukossa. Yksi kerrallaan ne vähenevät ja lopulta loppuvat tuoden sinulle kaupan ja tyytyväisen asiakkaan. Luovuttamismielialaa ei kannata päästää valloilleen. Ole luottavainen suhteessa omiin kykyihisi ja mahdollisuuksiisi.

Työelämässäkin tulee tilanteita, joissa on paljon häiritseviä tekijöitä. Rauhoittavia ja rentouttavia mielikuvia on vaikea ja usein myös liian myöhäistä miettiä tällaisissa tilanteissa. Myös tavoite saattaa hämärtyä ja siksi on tärkeää varautua mahdollisiin häiriötekijöihin henkisesti jo etukäteen. Etukäteen mietityt rentouttavat, tavoitekeskeiset ja häiriökestävyyttä lisäävät suggestiot antavat myyjälle mahdollisuuden luottaa näihin aiemmin luotuihin suggestioihin ja niiden kantavaan voimaan sekä mahdollisuuden antaa mennä automaattivaihde päällä tavoitetta kohti. 

Nyt on sitten vain keksittävä millainen sisäinen puhe on juuri omalle itselle parasta mahdollista, käytettävä sitä ja tehtävä myyntityönsä rennosti keskittyen selkeisiin tavoitteisiin häiritsevistä olosuhteista huolimatta. Tämä blogi auttaa sinua kehittämään omaa sisäistä puhettasi ja keskittymään olennaiseen myyntityössäsi.

Menestystä päivääsi!

Valmentajasi

¤TrainEtta

www.energiaetta.com

harriet.realetta@gmail.com

Jännityksen ja mielialan suhde myyntisuoritukseen

11.9.2017

Myyntitilanne on myyjälle enemmän tai vähemmän jännittävä ja stressaava, vaikka sitä ei aina myönnetä tai tiedosteta. Myyjän psykofysiologisia reaktioita, kuten esimerkiksi vastaväitteiden käsittelyä puheella ja kehonkielellä, määräävät tilanteen tulkinta, asenteet ja suhtautuminen myyntitilanteen muodostamaan haasteeseen. Oikea stressitaso auttaa parhaassa tapauksessa myyjää onnistumaan myyntiprosessin läpiviennissä ja kaupan saamisessa. Huippumyyjät onnistuvat joko tietoisesti tai tiedostamattaan pitämään stressitasonsa sopivana onnistuakseen työssään. Liika tai toisaalta liian vähäinen stressitaso voi puolestaan aiheuttaa epäonnistumisen ja kaupan menettämisen. Liian vähäinen stressitaso saattaa aiheuttaa ylpeää käyttäytymistä suhteessa asiakkaaseen ja siten kaupan menettämisen. Liiallisen stressitason selityksiä ovat mm. liika yrittäminen, epävarmuus ja rentouden puute.

Tilanteen tulkinta sisältää mm. myyjän käsityksen siitä, missä määrin myyntitilanne stressaa häntä ja miten tärkeä asiakas tai kauppa on kyseessä. Asenne ja suhtautuminen myyntitilanteeseen riippuu puolestaan myyjän kokemasta kyvykkyyden tasostaan suhteessa myyntitilanteen vaativuuteen. Valmentava esimies voi vaikuttaa myyjän asenteeseen parhaiten esimerkiksi tärkeimpiä ja harvinaisempia myyntitapahtumia edeltävillä kuivaharjoitteluilla kuten mielikuvaharjoitteilla ja mindfulness-harjoituksilla sekä huolehtimalla, että myyjä saa riittävästi kokemuksia tavanomaisemmista asiakkaista ennen isompaa haastetta. Jos myyjän itseluottamus on heikko suhteessa tulevaan haasteeseen, valmentava esimies voi harjoitusten ja säännöllisesti pidettävien tuloskeskustelujen ja yhteiskäyntien/-puhelujen analysointien aikana kiinnittää myyjän huomion hänen vahvuuksiinsa ja luoda hänelle tunteen onnistumisten myötä oikeaan suuntaan kulkevasta kehittymisestä ja myyntiprosessin läpiviennin syväoppimisesta. Tämän avulla myyjä kokee, että myynti alkaa sujua yleisesti hyvin ja hänellä on riittävästi valmiuksia suurempiin haasteisiin. Esimies voi auttaa myyjää tunnistamaan myös liiallisen itseluottamuksen ja ylimielisyyden. Nämä huomattuaan myyjän tulisi tajuta, ettei kaikki ole kunnossa. Myyjä saa näin viritettyä positiivisen kilvoittelun, voittamisen ja näyttämisen halun.

Olemme jo aiemmin todenneet, ettei kaikilla ole mahdollisuutta esimiehen tukeen. Esimies voi olla hyvä, mutta kiireinen. Hän saattaa olla myös ammattitaidoton tai puuttua kokonaan (kuten toimitusjohtajana tai yrittäjänä toimivilla myyjillä). Tällaisissa tapauksissa myyjä voi itse opetella tunnistamaan tietoisuusharjoitusten avulla stressitasoaan, kyvykkyyttään ja itseluottamustaan. Hän voi myös itse mielikuvaharjoitteiden avulla kehittää sisäistä puhettaan itselleen kannustavammaksi ja osaamisalueisiin keskittyväksi.

Myyjä on mahdollisesta esimiehen tuestakin huolimatta itse ainut henkilö, joka voi säädellä tunteitaan ja stressireaktioitaan. Omien tunteiden ja stressireaktioiden säätely ei ole kenellekään yksinkertaista ja se vaatii paljon pitkäjänteistä harjoittelua. Tietoisuuspäiväkirjan pitäminen ja leikkimielisetkin tietoisuustaitojen tasotestit auttavat myyjää tässä pitkäjänteisessä harjoittelussa. Mielikuvaharjoittelun ja tietoisuusharjoitusten myötä toistuvasti tehdyt mentaaliset harjoitteet voivat sisältää yksittäisiä menetelmiä mm. stressinsieto- ja rauhoittumiskyvyn kehittämiseen, pelko- ja stressitilanteiden läpikäyntiin ja voittamiseen mielikuvien avulla, myyntihenkisyyden ja onnistumisen tunteen kasvattamiseen ja siirtämiseen mielikuvaharjoitteista myyntitilanteisiin sekä oman innostuneisuuden ja aktivaatiotason nostoon.

Psyykkinen valmennus tähtää niin myynnissä kuin urheilussakin itsesäätelykyvyn kehittämiseen, joka on myyjän tai urheilijan kykyä säädellä suoritustilanteissa hermojärjestelmänsä yliärsytysoireita. Voimme olla joko flow-tilassa tai vaihtoehtoisesti järkeilevässä ja analyyttisessä tilassa. Järkeilevä ja analyyttinen aivojen normaali toimintatila mahdollistaa esimerkiksi tulevien myyntitapahtumien tekniikan ja taktiikan suunnittelun. Flow-tilassa myyntisuorituksemme tapahtuvat automaattisesti transsin omaisessa hurmostilassa. Aivomme huolehtivat näin ollen luovista, automaattisista, rennoista ja mielikuviin voimakkaasti eläytyvistä suorituksista.

Mielestäni on tärkeää tunnistaa myyjänä oma stressitaso, asenteet ja oma suhtautuminen kulloisenkin myyntitilanteen muodostamaan haasteeseen tai suhtautuminen yleensä myyntitilanteiden muodostamiin haasteisiin sen sijaan, että kehuskellaan esimiehelle ja kollegoille kaiken olevan aina kunnossa. Vaikka vakuuttelu itselle ja toisille onkin yksi mielikuvaharjoittelun muoto, itsensä pettäminen vie siltä pohjan. Huippumyyjän tulisi pystyä tunnistamaan oma stressitasonsa, asenteensa ja tunteensa tulevaa myyntitilannetta kohtaan sekä läpikäymään ja parantamaan niitä joko itsekseen mielikuva- ja tietoisuusharjoitteiden avulla tai mahdollisuuksien mukaan valmentavaa esimiestä ja kollegoja apuna käyttäen. Huippumyyjän yksi tärkeimpiä ominaisuuksia on varmasti rehellisyys itselle.

Menestystä päivääsi!

Valmentajasi

¤TrainEtta

www.energiaetta.com

harriet.realetta@gmail.com

Psyykkisen valmennuksen tarve myyntityössä

8.9.2017

Ihmiset kilpailevat luonnostaan jo aivan pieninä lapsina. Kilpailuviettimme myötävaikutuksella pyrimme täydellisyyteen, vaikka emme useinkaan tee sitä tietoisesti. Näemme joidenkin ammattiurheilijoiden tai myyntityössä pidempään toimineiden myyjien tekevän ja suoriutuvan hyvin. Huomaamme heidän myös saavan palkkion onnistumisestaan ja haluamme päästä samaan tilanteeseen. Näin tulemme asettaneeksi itsellemme tavoitteen joskus jopa huomaamattamme ja motivoidumme oppimaan lajissamme entistäkin paremmaksi, oli lajimme sitten urheilu tai myynti. Oppiessamme koemme tyydytystä, joka innostaa meitä edelleen eteenpäin. Oppimismotivaatiomme on vahva, kun sen synnyttää oma tarpeemme kilpailla. Menestymisen tarve seuraa kilpailemisen tarvettamme. Kun huomaamme saavamme oppimistamme asioista ja käyttäytymisestä palkinnon, toistamme palkittua käytöstä. Näin meitä voidaan ohjailla toivottuun suuntaan samalla, kun koemme menestyvämme. On tärkeää tunnistaa ne palkinnot, jotka vievät meitä hyvän elämän suuntaan kaikilla elämänaloillamme. Psyykkisellä valmennuksella voidaan tukea tätä tunnistamista.

Niin huippumyyjän kuin huippu-urheilijankin suoritusten edellytyksenä on suuri määrä harjoituksia, fyysisiä tms. Kieltäytymisiä ja psyykkisiä voittoja. Huippu-urheilijan keho rasittuu ja uupuu, kun hän asettaa itselleen pakotteita. Psyykkisiä vaikutuksia voi olla vaikeampi tunnistaa. Myyjä puolestaan stressaantuu ja uuvuttaa myös kehonsa, mutta hieman eri tavalla. Osataksemme tehdä työmme pitkäjänteisesti, yhteiskuntaa rakentavasti ja itseämme kunnioittaen tarvitsemme psyykkistä valmennusta. Emme halua joutua samaan tilanteeseen kuin jääkiekossa on jouduttu hurjien tappeluiden ja taklausten myötä.

Vuorikiipeilijät tietävät, ettei tavoitetta eli vuoren valloitusta tehdä hyökkäämällä vaan kunnioittamalla. Tarvitsemme siis nöyryyttä ja kovaa työtä valloittaaksemme huippumme. Kilpailunhalumme tekee meistä yhteistyökykyisempiä oman ryhmän sisällä ja sitä käytetään hyväksi monissa yrityksissä kuten kapitalismissa yleensäkin. Tähän itsekkääseen ryhmäyhteisöllisyyteen liittyy sotaisuus ja väkivaltaisuus, kun se tähtää toisen ryhmän nujertamiseen. Yritykset, joukkueet tai muut erilaiset ryhmät taistelevat toisiaan vastaan aiheuttaen jatkuvan kamppailun toisten lyömiseksi. Sanotaan, että sodassa ja rakkaudessa kaikki keinot ovat sallittuja. Tällainen ajattelutapa romahduttaa kuitenkin moraalimme ja sen seurauksena näemme jo nyt maailmamme tilanteen huolestuttavuuden. Kulutamme enemmän kuin oikeasti tarvitsemme ja näin tuhoamme kaunista maapalloamme, joka ei pian pysty enää kannattelemaan huimaa vauhtia kasvavaa ihmiskuntaamme.  

Onneksi meillä on tahoja, jotka pyrkivät kestävän kaupan sopimuksiin ja ajattelevat pidemmällä tähtäimellä myös ihmiskunnan ja maapallon kohtaloa. Tällaista kestävää kauppaa toivon näkeväni yhä enemmän tulevaisuudessa. Siirtyminen kilpailusta kilvoitteluun, narsismista solidaarisuuteen ja glooriasta nöyryyteen luo meille kestävämpiä toimintatapoja. Tähän siirtymään tarvitsemme avuksemme psyykkistä valmennusta myös myyntityössä. Emme halua matelija-aivojamme kehittäviä jääkiekkoareenojen taisteluja yhtään enempää businessmaailmaan kuin siellä jo on sen kustannuksella, että kehittyneempien aivotoimintojemme eli ajattelun ja henkisyyden alueita aivokuoressamme tietoisesti diskrimonoidaan. Aivojen neuroplastisuuden eli muovautuvuuden ansiosta voimme itse vaikuttaa mm. psyykkisen valmennuksen avulla korkeampien toimintojemme kehittämiseen matelija-aivojen kehittämisen sijasta. Kumpi sinä olet mieluummin: matelija-aivoinen, aggressiivinen, stressaantuva ja epäterveesti kilpailuhenkinen vai henkisesti vahva, ajatteleva, tietoinen ja rennosti kilvoitteleva yksilö, joka ei sirkushuvien vuoksi hämäänny ajattelustaan tai omalta tieltään pois?

Psyykkisen valmennuksen avulla voimme kehittää aivokuortamme ja henkisiä voimiamme niin, että alkukantaiset biologiset voimamme, aggressiivisuutemme ja muut matelija-aivojemme impulsiiviset tarpeet tulevat kontrolloiduiksi, myymme entistä paremmin ja teemme kestävää kauppaa elinympäristömme huomioon ottaen.

Elokuvassa Ender's Game sanotaan: "Kun todella ymmärrämme vihollistamme, rakastamme häntä". Päivän harjoituksena voit pohtia tämän lauseen merkitystä työssäsi vaihtamalla sanan "vihollinen" tilalle sanan "kilpailija" tai "asiakas".

Menestystä päivääsi!

Valmentajasi

¤TrainEtta

www.energiaetta.com

harriet.realetta@gmail.com

Psyykkisesti vahva myyjä voittaa asiakkaan luottamuksen ja saa kaupan

7.9.2016

Urheilun maailmassa on lukuisia esimerkkejä siitä, miten menetetty tilanne käännetään psyykkisten voimavarojen avulla voitoksi. Lasse Viren on näännyttänyt vastustajansa ”kavalalla” vauhdinjaollaan ja voittanut olympialaiset voitontahdollaan kaatumisestaan huolimatta. Björn Borg on saanut hermojensa hallinnalla vastustajansa epätoivoisiksi. Ruotsalainen alppihiihtäjä Ingemar Stenmark on yksi historian parhaita lajissaan. Häntä on kehuttu jopa ylivoimaiseksi erityisesti vuosina 1974-1982, jolloin hän voitti yhtä lukuun ottamatta kaikki suurpujottelukilpailut, joihin osallistui. Hän nousi keskittymiskykynsä ansiosta kuuluisaksi tulleella toisella laskullaan voittoon tässä huippuherkässä lajissa ja voitti jopa sekunneilla, vaikka lajissa taistellaan yleensä sadasosasekunneista. Jalkapalloa seuraavat tuntevat puolestaan Franz ”Keisari” Beckenbauerin, jota pidetään yhtenä maailman kaikkien aikojen parhaista jalkapalloilijoista. Hän hallitsi suvereenisti 10-miehisen orkesterinsa ja pystyi arvioimaan yhdellä silmäyksellä jalkapallokentän tapahtumat. Nämä kuuluisat urheilijat ja suuret voittajat voivat toimia myös huippumyyjien psyykkisten voimavarojen tarpeellisuuden esimerkkeinä.

Huippumyyjä osaa kääntää menetetyn tilanteen voitokseen. Erityisesti reklamaation kääntämisen taito uudeksi kaupaksi kuuluu huippumyyjän ominaisuuksiin. Myyntiprosessin vahva osaaminen antaa valmiudet käyttää prosessin vaiheita luovasti uudella tavalla erilaisissa tilanteissa kaupan saamiseksi. Asiakas saattaa jo kertaalleen kieltäytyä ostamasta, mutta tästä ”kaatumisesta” huolimatta huippumyyjä onnistuu löytämään piilossa olleen vastaväitteen ja kumoamaan sen saaden kaupan tehtyä ja asiakkaan tyytyväiseksi kanta-asiakkaaksi. Vaikka huippumyyjä menettää kaupan yhden asiakkaan kanssa, hän saa kaupan toisen asiakkaan kanssa syntymään ja pääsee myyntitavoitteisiinsa. Huippumyyjä hallitsee hermonsa ja tunteensa, kuten Björn Borg. Mindfulness- ja mielikuvaharjoitteet auttavat häntä kehittymään siinä taidossa edelleen. Ingemar Stenmarkin keskittymiskyvyn omaava huippumyyjä keskittyy olennaisiin myyntiä tuottaviin asioihin ja tehtäviin sekä käyttää aikaansa tehokkaasti voittaen myyntikilpailut selvällä erolla kollegoihinsa verrattuna. Huippumyyjä osaa tulkita myyntitilanteen ja asiakkaansa mentalisaatiokykynsä avulla nopeasti ja tehokkaasti Franz Beckenbauerin tapaan. Huippumyyjä on psyykkisesti vahva, voittaa asiakkaansa luottamuksen ja saa kaupan jopa mahdottomalta vaikuttavissa tilanteissa.

Amerikkalaisen uimahyppyvalmentajan Dick Kimbalin mukaan kovassa kilpailussa voitto perustuu ratkaisevasti nimenomaan psyykkisiin tekijöihin. Useimmilla aloilla yleinen taloudellinen tilanne aiheuttaa kovan kilpailutilanteen ja lähes kaikilla aloilla on niin paljon kilpailua, että kilpailu on kovaa noususuhdanteessakin. Huippumyyjän kannattaa näin ollen muistaa Dick Kimbalin ohje painottaa aina henkistä ja mentaalista kilpailuun ja myyntitilanteisiin valmistautumista ja voittomielellä asennoitumista. Huippumyyjä muistaa myös urheilijoiden tapaan ylläpitää tervettä ja reilua kilpailuhenkeä eikä hänen tarvitse toimia vilpillisesti. Dopingia ei tarvita. Lasse Virenin valmentajan Rolf Haikolan mielestä Lassen menestys oli 70-80 prosenttisesti henkisten tekijöiden ansiota. Minä uskon huippumyyjän menestyksen olevan yhtä suuressa määrin kiinni henkisistä tekijöistä ja siitä syystä tämä blogi ja siitä myöhemmin koottava kirja sekä valmennukseni ja koulutukseni ovat syntyneet.

Sinussa on huippumyyjän ainesta ja sinä voit olla huippumyyjä, jos niin haluat. Huippumyyjänä sinä voit kehittyä edelleen paremmaksi ja taitavammaksi. Minä voin auttaa sinua löytämään henkiset huippumyyjän voimavarasi ja ylläpitämään niitä. Riittää, että sinä olet valmis käyttämään aikaasi henkisten kykyjesi harjoitteluun ja voimavarojesi kehittämiseen.

Menestystä päivääsi!

Valmentajasi

¤TrainEtta

www.energiaetta.com

harriet.realetta@gmail.com