Ihmiset kilpailevat luonnostaan jo aivan pieninä lapsina. Kilpailuviettimme myötävaikutuksella pyrimme täydellisyyteen, vaikka emme useinkaan tee sitä tietoisesti. Näemme joidenkin ammattiurheilijoiden tai myyntityössä pidempään toimineiden myyjien tekevän ja suoriutuvan hyvin. Huomaamme heidän myös saavan palkkion onnistumisestaan ja haluamme päästä samaan tilanteeseen. Näin tulemme asettaneeksi itsellemme tavoitteen joskus jopa huomaamattamme ja motivoidumme oppimaan lajissamme entistäkin paremmaksi, oli lajimme sitten urheilu tai myynti. Oppiessamme koemme tyydytystä, joka innostaa meitä edelleen eteenpäin. Oppimismotivaatiomme on vahva, kun sen synnyttää oma tarpeemme kilpailla. Menestymisen tarve seuraa kilpailemisen tarvettamme. Kun huomaamme saavamme oppimistamme asioista ja käyttäytymisestä palkinnon, toistamme palkittua käytöstä. Näin meitä voidaan ohjailla toivottuun suuntaan samalla, kun koemme menestyvämme. On tärkeää tunnistaa ne palkinnot, jotka vievät meitä hyvän elämän suuntaan kaikilla elämänaloillamme. Psyykkisellä valmennuksella voidaan tukea tätä tunnistamista.
Niin huippumyyjän kuin huippu-urheilijankin suoritusten edellytyksenä on suuri määrä harjoituksia, fyysisiä tms. Kieltäytymisiä ja psyykkisiä voittoja. Huippu-urheilijan keho rasittuu ja uupuu, kun hän asettaa itselleen pakotteita. Psyykkisiä vaikutuksia voi olla vaikeampi tunnistaa. Myyjä puolestaan stressaantuu ja uuvuttaa myös kehonsa, mutta hieman eri tavalla. Osataksemme tehdä työmme pitkäjänteisesti, yhteiskuntaa rakentavasti ja itseämme kunnioittaen tarvitsemme psyykkistä valmennusta. Emme halua joutua samaan tilanteeseen kuin jääkiekossa on jouduttu hurjien tappeluiden ja taklausten myötä.
Vuorikiipeilijät tietävät, ettei tavoitetta eli vuoren valloitusta tehdä hyökkäämällä vaan kunnioittamalla. Tarvitsemme siis nöyryyttä ja kovaa työtä valloittaaksemme huippumme. Kilpailunhalumme tekee meistä yhteistyökykyisempiä oman ryhmän sisällä ja sitä käytetään hyväksi monissa yrityksissä kuten kapitalismissa yleensäkin. Tähän itsekkääseen ryhmäyhteisöllisyyteen liittyy sotaisuus ja väkivaltaisuus, kun se tähtää toisen ryhmän nujertamiseen. Yritykset, joukkueet tai muut erilaiset ryhmät taistelevat toisiaan vastaan aiheuttaen jatkuvan kamppailun toisten lyömiseksi. Sanotaan, että sodassa ja rakkaudessa kaikki keinot ovat sallittuja. Tällainen ajattelutapa romahduttaa kuitenkin moraalimme ja sen seurauksena näemme jo nyt maailmamme tilanteen huolestuttavuuden. Kulutamme enemmän kuin oikeasti tarvitsemme ja näin tuhoamme kaunista maapalloamme, joka ei pian pysty enää kannattelemaan huimaa vauhtia kasvavaa ihmiskuntaamme.
Onneksi meillä on tahoja, jotka pyrkivät kestävän kaupan sopimuksiin ja ajattelevat pidemmällä tähtäimellä myös ihmiskunnan ja maapallon kohtaloa. Tällaista kestävää kauppaa toivon näkeväni yhä enemmän tulevaisuudessa. Siirtyminen kilpailusta kilvoitteluun, narsismista solidaarisuuteen ja glooriasta nöyryyteen luo meille kestävämpiä toimintatapoja. Tähän siirtymään tarvitsemme avuksemme psyykkistä valmennusta myös myyntityössä. Emme halua matelija-aivojamme kehittäviä jääkiekkoareenojen taisteluja yhtään enempää businessmaailmaan kuin siellä jo on sen kustannuksella, että kehittyneempien aivotoimintojemme eli ajattelun ja henkisyyden alueita aivokuoressamme tietoisesti diskrimonoidaan. Aivojen neuroplastisuuden eli muovautuvuuden ansiosta voimme itse vaikuttaa mm. psyykkisen valmennuksen avulla korkeampien toimintojemme kehittämiseen matelija-aivojen kehittämisen sijasta. Kumpi sinä olet mieluummin: matelija-aivoinen, aggressiivinen, stressaantuva ja epäterveesti kilpailuhenkinen vai henkisesti vahva, ajatteleva, tietoinen ja rennosti kilvoitteleva yksilö, joka ei sirkushuvien vuoksi hämäänny ajattelustaan tai omalta tieltään pois?
Psyykkisen valmennuksen avulla voimme kehittää aivokuortamme ja henkisiä voimiamme niin, että alkukantaiset biologiset voimamme, aggressiivisuutemme ja muut matelija-aivojemme impulsiiviset tarpeet tulevat kontrolloiduiksi, myymme entistä paremmin ja teemme kestävää kauppaa elinympäristömme huomioon ottaen.
Elokuvassa Ender's Game sanotaan: "Kun todella ymmärrämme vihollistamme, rakastamme häntä". Päivän harjoituksena voit pohtia tämän lauseen merkitystä työssäsi.
Elokuvassa Ender's Game sanotaan: "Kun todella ymmärrämme vihollistamme, rakastamme häntä". Päivän harjoituksena voit pohtia tämän lauseen merkitystä työssäsi.
Menestystä päivääsi!
Valmentajasi
¤TrainEtta
harriet.realetta@gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti